Vaikka sitä kaksoisneulaa ei nyt TAASKAAN ole, ompelen sitten normineulalla, vaikkei jälki mielestäni niin hienoa olekaan. Ja se ärsyttää. Uuden neulan hankkimiseen menee kuitenkin pari viikkoa, eikä sitä aikaa voi olla ompelematta jos juuri nyt huvittaa ommella jotain sellaista mihin sitä kaksoisneulaa todella kovasti tarvitsisi! Ja jos se ompelus jää vielä kesken niin pakkohan se on loppuun ommella, muuten ne keskeneräiset kerääntyy. Kuten tällä hetkellä kaksi odottaa vetoketjua. Siinäkin menee aikaa, että saa ne hankittua! Onneksi meille kotiäideille on keksitty nettiputiikit!
Ostin kaksi jämäpalaa kesäiloa kun kovasti halusin pimulle pipon kevääksi juuri kyseisestä kankaasta. Sama koko mahtuu vielä mikä viime syksynäkin mahtui.
Yksi ilta ihan vahingossa tajusin, että mun täytyy ommella pimulle ja serkullensa hihattomia kesäksi. Samassa muistin, että uusimmasta Ottobrestahan (1/2013) löytyy hihattoman verkkopaidan (uunopaita :) ) kaava. Joten eipä kun kaavoja piirtämään ja kankaat hihattomiksi.
Sydänleggarit tein samalla omalla kaavalla kuin pari postausta aiemmat raitaleggarit. Näissä housuissa vikana on vain se, että vyötärö on liian matala! En tiedä miten siinä niin kävi, kun aiemmin ommellut on juuri hyvät. Ehkä resoria jatkeeksi, että housuja viitsii edes käyttää.
Lilamusta tähti toppi on pimulle, sinivihreäraidallinen siskon pojalle. Ärsyttävästi pääntie venähti sinivihreässä ompelussa ja sepäs vasta ärsyttää! Paidan kuitenkin pimun serkulle annoin, ehkä sitä tulee käytettyä alloista huolimatta. Tähtipaitakangasta oli sen verran vähän, etten käännevaraa saanut leikattua, joten helma on ihan vain huoliteltu saumurilla. Kelpaa käyttöön siitä huolimatta.
Tällä kertaa hieman negatiivisempaa asennetta, ehkä seuraavalla kerralla parempaa :)
No comments:
Post a Comment