Vuoden viimisimpiä päiviä menossa ja aika purkaa parin viime kuukauden neulesaldo. Muutamat ommellut vaatteet pitäisi vielä kuvata ja postata niin olisi pöytä ns. tyhjä tältä osin :) Toki, niin kuin aina, kolme joululahjaksi ommeltua paitaa jäi kuvaamatta :/

Kun "pakkoneuloajotakin" aikana tuli tehtyä yli ällötyksen perusvillasukkia, siirryin lapasiin. Niitähän ei ole tullut vuosiin juurikaan tehtyä. Ihan perus lapasia muutamat parit.

Isäinpäivä lahjaksi omalle paljon villasukkia käyttävälle ukolle karhusukat. Sen jälkeen näihin ihastui niin moni, että näitä tuli tehtyä kokonaisuudessaan kahdeksan paria. Vähänkö tuli karhukuvio ällötys hetkeksi.

Ja tilauksesta tämmöset:

Siskon pojalle joululahjaksi minions lapaset, ja toiset meni lahjaksi muualle. Koska neulon pääasiassa seiskaveikasta, lähti lähes järki kun piti löytyy keltaista jota ei tällä hetkellä myynnissä ole ollut. Onneksi äiteen lankavarasto oli säilönyt vajaan kerällisen oikeaa sävyä!

Ystävälle lahjaksi säärystimet. Keskisiltä aiemmin ostettua tekokuitulankaa, jossa glitteriä mukana. Näitä neuloessa käytin muuten ensimmäistä kertaa ikinä puisia neulepuikkoja, jotka juuri sain. Palasin näiden jälkeen takaisin vanhoihin puikkoihin.

Samaisen ystävän pojille ja tytölle joululahjaksi perus villasukkaa:

Teinipojalle joululahjaksi pelaamiseen liittyvät sukat. Nää oli mun mielestä hauskat :)

Toista paria vaille aatoksi valmistuneet sukat isoveljelle, jolle kitara ja studiohommat on iso osa elämää.

Tälle vuodelle viimisimpiä käsitöitä, siskon tytölle 3-vee lahjaksi nukelle kampetta. Huppupyyhe ja pesulappu alekorista ostetusta käsipyyhkeestä, makuupussi itse piirretystä kaavasta ja kirppareilta haalituista materiaaleista.

Huoh. Se ois siinä. Jos omat keskeneräiset sukat vielä tälle vuotta valmistuis. Voisi ensivuodeksi keksiä jotain uutta puurrettavaa :)

Parin kuukauden tuotoksista ne, mitä muisti kuvata.

Ja mitäs sitä muuta olisi loppukesästä syksyyn tullut tehtyä kuin perinteisesti perus villasukkia, aina yli omien tarpeiden. Jotenka tästä tilaustyönä miesten sukat:

Ja toki perussukkia myös muissa koissa:

Kuten tavallista, osa sukista lähtee jo muille teille ennen kuin niitä ehtii edes kuvaamaan.

Ja tietysti perinteisesti keväisin ja syksyisin tulee päivitettyä oman ja siskon muksujen pipavarasto. Itselle salamapipaa ja miehelle Star Warsia, muut muksuille:

 

Niin, ja ihana naapurinpoika toi pimulle ulkomaan reissulta tuliaisen ja se oli iso juttu. Vastalahjaksi pojalle tehtiin Minionspipa.

Kokeilin myös perus trikoopipaa talviversiona, trikoovuoren tilalle fleecevuori, mansikathan sopii talveen vai mitä:

Vahingossa pimun kanssa ommeltaessa tuli keksittyä tämmösiä heijastavia yksityiskohtia pipoihin. Näitä tehtiin lahjaksi myös päiväkotikavereille:

Tämän pipan ja villasukat tein vartavasten yhdelle vähävaraiselle perheelle lahjaksi. Heille lähti muutakin kätten tehtyä mitä kaappeihin on kertynyt yli omien tarpeiden:

Puolitoista vuotta palvelleet Jyskin halvat rahit sanoivat sopimuksensa lopullisesti irti, jotenka niistä miehelle vyöhön rengaslenksuja ja pimulle pussukka:

Rakas ukkoni toi töistä muutaman poistoon menneen lokerikon välilehdillä, siitä minulle kaavojen säilytys kondikseen!

Ja juuri valmistuneena meidän penturonttoselle pimeille keleille näkyvyyttä:

Paljon on tullut siis tehtyä kaikenmoista, ei vain ole ehtinyt postailla. Mutta ompahan taas hetkeksi!

Jämien käyttöä.

Ompelin jämäkankaita pois. Sellaisia poikamaisia kangaspaloja, joista ei enää 110 kokoiselle siskon pojalle saa ommeltua oikein mitään eikä muita pienempiä poikia tuttavapiirissä ole. Koossa 92 parit pökät, paita ja pipa. Nämä menee ehkä myyntiin tai jää kaappiin odottamaan jos jostain ilmestyisi vaatteihin sopiva poika.

Vanha työkaveri sai pojan. Sanoin vielä viimisenä työpäivänä työkaverille, että muistaa heti ilmoittaa minulle kun on raskaana, niin neulon hänen vauvalle villasukat. Eipä mennyt kuin kuukausi tai pari, kun iloiset uutiset hän ilmoitti. Nyt poika on jo syntynyt ja villasukat hän toivoi tummansinisinä. Ompelin kaveriksi vielä pipan.

Sama vanha tuttu sukkamalli, jonka nyt sovelsin seiskaveikkaan sopivaksi. Ohje on alunperin nalle-langalle sopiva. Tuo kettukangas on mielettömän ihana, harmi ettei siitä saa enää kuin ehkä yhden pienen pipan. Ostin joskus jämäpalan jostakin, joten edes siskon pojalle en ole siitä saanut mitään tehtyä.

Mulla on tapana kerätä kaikenmoisia ideakuvia koneelle talteen kun tulevat nettiä selaillessa vastaan. Viikonloppuna sain aikaiseksi järjestää ideakuvat koneella kansioihin ja samalla valkkasin erikseen ideat, joita haluan kokeilla heti. Ensimmäinen valmistui koukulta eilen.

Virkattu suikaleita ja "punottu" pannunaluseksi. Patalappuna en yksinkertaisena tätä tekniikka uskalla käyttää, mutta pannunalusena menee hyvin. Käytin täysin randomeita jämälankoja, joten värit ovat mitä ovat. Seuraavaksi teen tällaisen varmaan tarkkaan valituista sävyistä. Olisi ihana soveltaa tätä muuhunkin, tehdä vaikka sohvatyyny ja torkkupeitto (kamalan iso projekti tiedossa, ehkä joskus) ja muutakin, vaikka villasukan varsi :)

Tämä on ihana, herkullinen :)


Itselle muistiin 45 s, 3,5 mm koukku, tulee passelin kokoinen.

Koiralle.

Ikinä, koskaan, en ikinä kuvitellut ompelevani yhtäkään vaatetta koiralle. Pidin koko ajatusta ihan höpsönä. Tokikin joillekin koirille tarvitaan jonkinmoista viittaa yms. ihan järkisyistä :D, mutta mikään muu ei oikein mahtunut koppaani ymmärryksenä.

Noh. Kävihän siinä sitten niin, että anopin koissulle piti viedä viemisiä. Appiukon koira saa aina luun, mutta tällä raukalla anopin koiralla ei ole hampaita kuin muutama hassu, joten luu ei ole vaihtoehto. Keksimpä siis manttelin!

Ensin tehtiin proto, jossa on vuorina fleece ja päällä joku ulkoilukangas, joka ei vettä ja tuulta kestä.

Sitten tehtiin toinen proto, vuorina puuvillakangas ja päällä sadetta ja tuulta pitävä ulkoilukangas.

Näiden kahden proton tekemisen lomassa selvittelin mittoja Kääpiöpinserin kokoiselle koiralle, tuli selväksi, että nämä saattavat olla liian timmejä mitoiltaan, erityisesti tuo kaulan ympäryyden kohta, joten vielä yksi tehtäväksi.

Liilassa ulkoilukangas pitää vettä ja tuulta, vuorina collegea ja kauluksessa resoria. Heijastavat tereen saumoissa. Tämä olisi mittojen puolesta hyvä, toivottavasti. Yllärinä kun tehtiin, ei voinut mittoja kysellä eikä sovittajaakaan löytynyt. Sokkona siis!

Huoh. Ei se koira ollutkaan kääpiöpinseri. Vaan Prahan Rottakoira. Peekule! Mutta ei ollut ainakaan liian pieni!

Tästä innostuneena, aion ommella huvin vuoksi vielä muutamia vaatepakkaleita koissuille :)

Mitäs on jäänyt esittelemättä? Paljon on tehty, tuntuu vain, että kuviksi ei ole kaikki päätynyt. Enkä tähän hätään edes muista mitä. Ehkä niitä korjattuja tekstiilejä oli sen verta paljon, että alusta loppuun saakka ommeltuja ei ollutkaan enempää...

Aloitetaan työkaluvyöllä. Siskonpoika laittoi työkaluja, miekkoja yms. luokiteltavia välineitä pikkuhousujen reunaan. Siitäpä se ajatus sitten lähti. Pojalle tarvittiin työkaluvyö, toiveena pojalla oli vain musta väri. Siispä tämän näköisen sain aikaan. Oma pimu tahtoisi samanmoisen, mutta pinkin. Oma miestin totesi, että tarvisi tuollaisen :D

En olisi uskonut, että äkkiseltään tuosta tulee noin hieno ja onnistunut. Tyytyväinen saa olla!

Mieheni äiti asuu Ruotsin puolella. Joka kesä siellä käydessä on ollut tapana viedä tuliaisiksi jotain itse tekemää. Niin tänäkin vuonna. Tosin ongelmana oli keksiä tämän vuoden projekti. Yhtenä päivänä piti päästä ompelemaan, vaikka olin pimun kanssa kaksin kotona ja hälle piti tekemistä keksiä. Muistin sitten vuosi-pari sitten ostamani kangasliidut, joita ei ollut koskaan käytetty. Siitä sitten nopeasti vain joku yksivärinen lakanakangas ja liidut käteen. Niistä tuli vahingossa patalappuja. Näissä on kaikki kierrätettyä paitsi liidut ja ompelulanka. Välissä tuplasti vanulevyä käsiä suojaamassa.

Näitä voisi joululahjaksi kehittää hieman vielä. Ellen keksi jotain kivempaa. Pimu on jo sen ikäinen, että on kätevästi mukana ompelutouhuissa. Aina on innolla lähtemässä ompelemaan. Siinä hän istuu vieressäni pöydän ääressä ja saksii tilkkuja tai langan pätkiä, tai asettelee tilkkuja mallinuken päälle yms. Parisen tuntia viihtyy hienosti!

Nämä ufot valmistui pahimpaan ompeluhimoon yksi päivä. Vain kanttaukset uupui ja tarrakiinnitykset toki. Malli oma ja materiaait kierrätettyjä.

Ystäväisille pussukat synttärilahjoiksi. Näistä tuli kovin nätit, ainakin omasta mielestäni. Tilkkuja hyödyntäen, kierrätetyistä materiaaleista nämäkin.

Viikon Ruotsin reissulle oli palon vuoksi kamala lähteä kun käsityön tekemistahto oli suuri. Ja palo on vieläkin, mutta mitään en ole vielä saanut aloitettua. Listalla olisi vaikka mitä, mutta ompeluhuoneeseen saakka en ole päässyt. Syksyksi pitäisi vaatteita ommella, kangasvarastoa pitäisi pienentää, ennen kuin kehtaa uusia ostella, lankavarastoa pitäisi pienentää... Parin vuoden ajan on jäänyt lähes kaikki muut langat neulomatta paitsi villasukkiin soveltuvat villalangat. Villasukat on olleet helpoimmat valinnat kun on tarvinnut aivotonta neulottavaa. Nukenvaatteita ja barbin vaatteita pitäisi myös päästä ompelemaan.

Kyllä tää tästä!!

Kesän tarpeita.

Välillä, tai oikeastaan aika usein, on aika haastavaa kaavojen piirto ja kankaiden leikkaaminen. Jotenkin sen aloittaminen on todella vaivalloista. Mutta sitten kun sen saa tehtyä, tulee leikattua useamman vaatteen kappaleet ja ommeltua ne sarjatyönä valmiiksi asti.

Kesäksi perus t-paitoja omalle pimulle sekä siskon muksuille. Näissä siskon tytölle ommelluissa pääsi hyödyntämään jämäpaloja ja omalle muksulle jo liian lyhyitä kankaan pätkiä.

Huomasinkin juuri, että näemmä oman pimun t-paidat on jäänyt kuvaamatta. Hööh.

Vielä kesäisempiä perus hihattomia olisi omalle pimulle tullut nyt ommeltua useampi. Frozen-fanille tulee tiestysti olla Frozen paitoja ja vielä kaksin kappalein. Hihattomana ja alempana hmm.. jos ei ole t-paita eikä hihaton, niin mikä se silloin on?

Alemmassa kuvassa muut ihanuudet. Sininen salama digiprintti-hihaton menee siskon pojalle. Muut ihan oman pimun käyttöön. Kiiltokuva kuosi on aivan ihana, muistoja äiteelle :)

Löysin myös yhdet housut, jotka ei ole vielä käyttöön asti päässeet. Nämä on ommeltu ilmeisimmin viime syksynä, koska kokona on 110. Nyt ommellut paidat on kokoa 122. Ottobren kaavoja käytän, mutta niissä on se outous, että joku vaate on isompi kuin toinen, vaikka koko on sama. Ja kuitenkin tällä hetkellä pimu on vielä vajaa 110 cm pitkä.

En siis ymmärrä, miksi 110 pituiselle lapselle pitää sen hetken käyttöön ommella vaatteet 122 koon mukaan. Tuon luvunhan pitäisi kertoa minkä pituiselle lapselle koko sopii. Näin ainakin minun aivoituksellani pääteltynä.

Ja nyt saa kesähelteet jo tulla. Ehkä pari mekkoa voisi vielä ommella kesäkäyttöön, sitten alkaakin jo syksyn vaatehätä lähentyä.

Villasukkia, patalappuja...

Vaikka pitkä aika on tänne kirjoittelusta vierähtänyt, ei se kuitenkaan tarkoita etteikö olisi jotain tullut tehtyä. Vähintäänkin villasukkia on neulottu palajon!!!

Lähdetäämpä niistä villasukista etiäpäin ensimmäisenä. Joululahjoiksi neuloin hoitajille päiväkotiin yhteensä kuusi paria villasukkia. Myös siivooja sai villasukat ja päiväkodin kokki sai patalaput. Ystävät saivat aika vakiosti tänäkin vuonna villasukat. Villasukkia neulottiin myös oman perheen tarpeisiin, joten sukkia on tehty!

Joulun alla neuloin ensimmäiset lahjotussukat kotikaupunkimme sairaalan lasten osastolle. Yksi lahjoitus erä alkuvuodesta jäi välistä, mutta nyt taas kuusi paria tuli neulottua maaliskuun lahjoitukseen! Ihanaa, niin pientä ja suloista. Sukkiin kortit tehtiin samoin tavoin kuin viimeksi, eli tyttö väritti sydämet < 3

'

Joululahjaksi siskon tytölle perusvaatteina legginsit ja paita. Paita kankaan kanssa kävi siten, että viime keväänä ostin sen omalle pimulleni kesäpaitaa varten, mutta syksyllä vasta suunnittelin ompelevani siitä paidan ja kangasta olikin liian lyhkäisesti. Joten pikkuusempi serkku sen lahjapaidaksi sai.

Viime syksyksi neuloin FB:n neulonta (tms.) ryhmästä bongatun ideakuvan perusteella pipan. Tämä on ihan kokeiluversio ja tarkoitus olisi neuloa uusi, lämpöisempi kevääksi. Tuo perus seiskaveikka ei kyllä tuulta yksillään pidä ja korvat jäätyy taatusti :/

Vuosi sitten kaulurin neulomis aikana, neuloin myös tämän kaulurin. Itseasiassa kaksi täysin samanmoista, eri värisinä. Novitan kookoslangat, punaisena sekä vihreänä pääsivät vuosien marinoitumisen jälkeen täydelliseen käyttöön! Nämä ovat lämpöiset!

Joululahjaksi sain siskoltani pari kerää lankaa ja jo joulunpyhinä ne päätyivät patalapuiksi. Jokin minussa on vikana, kun en raaski uusia ottaa ikinä käyttöön. Tuolla laatikossa ne ovat, mutta vanhoilla vielä kituutan :)

Patalapuksi myös tämmöstä raitaista ja pyöreää jämälangoista:

Jämälangoista koukkuamalla pimun puuväreille penaali:

Ja vielä joululahjaksi perus säärystimet. Tämäkin lanka vuosia odottanut käyttöä, vihdoinkin se on käytetty!

Eli kyllä sitä on tullut tehtyä vaikka ja mitä. Tässäkin kerralla esitelty kaikki mitkä kuvina koneelta löytyi. Pimulle en villapaitaa ole vieläkään saanut neulottua, siitä haaveillen. Ehkä se projekti siirtyy lähemmäs ensi talvea...

Ja pian on kevät ja sitä myöten kesä!!!